Jo lippukuntien perustamisesta lähtien oli tiedossa kokoontumispaikaksi sopiva kandidaatti. Jo 29.10.1976 seurakunnalle jätettiin ensimmäinen muttei suinkaan viimeinen anomus Lyanin käyttöönsaamiseksi. Samalla anottiin 50000 markan avustusta tilojen kunnostamiseen.Vastineeksi tarjottiin runsasta talkootyötä. Seurakunnassa asialle lähinnä naurettiin.

Seurakunnalle jätetyn anomuksen puuhaajilta ei ainakaan puuttunut uskoa puhdasta ja säihkyvää, sillä urakka johon he olivat vapaaehtoisesti ryhtymässä oli hyvinkin verrattavissa vuorten siirtämiseen.

Kyseessä oli pappilan vanha navetta, joka oli seissyt mäen päällä, Kirkkonummen keskustan tuntumissa jo vuodesta 1851 lähtien ja oli hyvää vauhtia raunioitumassa. Talossa ei ollut lattioita ja katto puuttui osasta taloa. Ainoastaan pari huonetta oli jonkinlaisessa käyttökunnossa pienellä lämpöpannulla varustettuna. Ne olivat ruotsinkielisten lippukuntien käytössä. Sähköstä ja lämmityksestä ei luonnollisesti ollut tietoakaan. Tilat joissa lippukunnat nykyään toimivat olivat hyvin kapeita komeroita, jotka olivat olleet venäläisillä filmivarastona Porkkalan vuokra-aikana. Rakennus oli siinä määrin kolkon näköinen, että koulumatkallaan ohi kulkenut Veikkolalainen partiojohtaja mielsi sen vanhaksi vankilaksi.

Tämänkin rakennuksen kohtalosta seurakunta oli jo tehnyt periaatepäätöksen, jossa esiintyivät mm. sanat katerpillari ja kaatopaikka. Ilkka Jalamo ei kuitenkaan lannistunut kunnostusehdotuksen saamasta alkuvastaanotosta, vaan aloitti sinnikkään taustatyön tekemisen. Tämä mielipiteen muokkaus tuotti myös tulosta ja syksyllä 1977 seurakunta ymmärsi lippukuntien tilantarpeen ja päätti ottaa seuraavan vuoden budjettiin korjaustöitä varten kokonaista 400000 markkaa.

Kolon ensimmäinen kokoushuone
Kolon ensimmäinen kokoushuone Eliittikarhu

Talon saneeraussuunnitelman laati rakennusmestari Hans Lehtinen. Suunnitelman pohjalta kirkkovaltuusto valitsi toimikunnan viemään asiaa eteenpäin. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin lippukuntien edustaja Ilkka Jalamo. Muita jäseniä olivat rakennusmestari Lehtinen, ruotsinkielisten partiolaisten edustaja Fride Karlstedt ja Upinniemen partiolaisia edustanut Rainer Mennander.

Lyanin kunnostustyöt vaativat vanhemmilta ja partiolaisilta yli 600 talkootyötuntia ja 100000 markan arvoisten rakennustarvikelahjoitusten (kipsoniittia,vuorivillaa ym.) keräysurakan. Rakennuksen alakerta valmistui muuttokuntoon vuoden 1978 lopusa ja muuttamaan päästiin heti vuoden 1979 alussa, joten lippukuntien toiminnan toisena talvena värjöttelemiseltä pääosin vältyttiin. Seurakunta antoi 50000 markan lisämäärärahan vuodelle 1979 ja talo valmistui lopulliseen asuunsa.

Kolon toinen kokoushuone Tähteet

Kaikki ei kuitenkaan ollutkaan hyvin kun uusiin tiloihin päästiin muuttamaan. Varsinainen taistelu tilojen saamisesta käytiin vasta niiden valmistuttua, koska osa seurakunnan hallintoelimien jäsenistä oli sitä mieltä, että seurakunnan rahoilla kunnostetut tilat kuuluvat yksinomaan seurakunnan käyttöön ja yrittivät häätää partiolaiset heidän vanhempiensa ja ystäviensä avulla kunnostamistaan tiloista. Paikallislehdistössä käytiin kiivasta kamppailua sanan säilällä lippukuntien puolustajien ja tilojen muuhun käyttöön havitelleiden seurakunnan tahojen välillä.

Asia ratkesi lopulta siten, että lippukunnat anoivat tavallaan pakon sanelemana 22.1.1979 Yhteistä kirkkoneuvostoa taustayhteisökseen. Seurakunta teki myönteisen päätöksen 20.2. ja kiista päättyi lopulta onnellisesti. Lippukunnat saivat käyttöönsä 97 m2 viimeisen päälle tyylikästä kokoustilaa ja arvovaltaisen hengellisessä kasvatuksessa avustavan taustayhteisön kaupanpäälle. Seurakunta sai puolestaan haltuunsa 450 m2 uutta tilaa tuhannen markan neliöhintaan.

Pentulaakso

Kokonaan valmis rakennus otettiin käyttöön 1.10.1979. Tilaisuutta juhlisti erityisesti Helsingin Piispan Aimo T. Nikulaisen läsnäolo. Lippukunnat olivat tulleet kotiin.

Lippukuntien kokoontumistilat ovat pysyneet hyvin pitkälle samanlaisina lähes kolmekymmentä vuotta, seiniä on maalattu, lattiat uusittu kerran ja kalusteita on tullut ja mennyt. Mutta pääpiirteissään kerran hyvin tehty työ on kestänyt hyvin vuodesta toiseen jatkuvan partiokäytön ja se on paljon kestetty! Tälläkin hetkellä tiloissa pidetään viikottain16 vakituista vartion tai sudenpentulauman kokousta ja lisäksi tietysti hallituksen, johtajaneuvostojen ja suunnittelutoimikuntien kokoontumiset. Joten tilat eivät ainakaan pääse pölyttymään käytön puutteessa. Lisäksi komeaa koloa vuosikymmenten takaisten kesäleirien nimikyltteineen kelpaa ylpeydellä esitellä muista lippukunnista tuleville vieraille.

Lyan heti valmistumisensa jälkeen syksyllä 1978