KiMessä on monia pestejä täytettäväksi. Alle on listattu KiMen ’perinteiset’ pestit, jotka ovat toistaiseksi jatkuneet vuodesta toiseen. Pestit on listattu teemoittain. Ja jos mielestäsi jokin homma/tehtävä vaatisi ihan oman pestin, niin ehdota toki hallitukselle (mielellään tekijän kera 🙂 )!

KiMen hallitus valitaan KiMen sääntöjen määräämänä kerran vuodessa. Hallituksen jäsenet valitaan aina seuraavalle vuodelle yhdistyksen sääntömääräisessä vaalikokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistystä, vastata sen toiminnasta ja viestinnästä sekä huolehtia asianmukaisesta taloudenhoidosta. Tätä tehtävää varten vaalikokous valitsee yhdistyksen jäsenistä hallitukseen 4 – 10 jäsentä, joista yksi toimii lippukunnanjohtajana ja yleensä myös hallituksen puheenjohtajana. Yhdessä hallituksen jäsenet pyrkivät hoitamaan hallituksen tehtävää luottamuksella ja parhaansa mukaan. Hallituksen jäsenen pesti onkin luottamustehtävä.

Käytännössä KiMen hallitus hoitaa tehtäväänsä kokoustamalla noin kerran kuukaudessa. Hallituksen kokouksessa käsitellään KiMen toimintaa käsitteleviä asioita: periaatteessa kaikki asiat joihin liittyy useiden satojen eurojen rahasummat, jäsenistön toiminta sekä lippukunnan kehittäminen ovat kokousasioita. Kokouksissa hallituksen jäsenet keskustelevat päätettävistä asioista pyrkimyksenä muodostaa yhteinen näkemys, millainen päätös olisi paras koko lippukunnan kannalta tai miten lippukunnan kannattaisi asian kanssa edetä. Loppujen lopuksi hallitus on olemassa jäsenistöä varten edesauttaakseen heidän asioita yhdistyksessä. Esimerkkejä asioista, joiden parissa hallitus puuhastelee löydät esimerkiksi hallituksen päätöslistoista.

Hallituksen jäsenen tehtävä on edustaa lippukunnan jäsenistöä. Tämän ohella hallituksen jäsenillä saattaa olla erityisiä henkilökohtaisia vastuualueita, jotka ilmenevät alta löytyvien pestien muodossa.

Lippukunnan johtamisesta vastaa johtonelikko, joka on muodostunut SP:n johtokolmikkomallin pohjalta. SP:n johtokolmikkomalliin kuuluu lippukunnanjohtaja sekä ohjelma- ja pestijohtaja. KiMessä tähän kolmikkoon on vakiintunut myös apulaislippukunnanjohtajan kuuluminen, jolloin muodostuu johtonelikko. Jokaisella edellämainituista on oma vastuualueensa.

Lippukunnanjohtaja toimii KiMessä yhdistyksen sekä yleensä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Lippukunnanjohtaja on kokonaisuudessa vastuussa lippukunnan toiminnasta. Konkreettisesti lippukunnanjohtaja, etenkin ollessaan myös hallituksen puheenjohtaja, johtaa yhdistyksen hallituksen toimintaa (eli puheenjohtaa kokoukset), vastaa sääntömääräisten yhdistyskokousten järjestämisestä sekä niihin toimitettavien materiaalien laatimisesta.

Tiivistettynä lippukunnanjohtaja on viime kädessä vastuussa melko lailla kaikesta, mitä lippukunnassa tapahtuu. Mutta se ei suinkaan tarkoita, että lippukunnanjohtajan pitäisi kaikki mahdollinen tehdä itse, vaan lippukunnanjohtajan suurin vastuu on pikemminkin löytää kaikki muut henkilöt ympärilleen, joiden avulla pidetään lippukunnan pyörät pyörimässä. Vastuu on toki suuri, mutta lippukunnanjohtajana pääset käytännössä kaikista tehokkaimmin vaikuttamaan lippukunnan asioihin ja viemään sitä eteenpäin!

Apulaislippukunnanjohtaja nimensä mukaisesti avustaa lippukunnanjohtajaa tehtävissään ja yhdistyksen johtamisessa. ALPKJ voi esimerkiksi puheenjohtaa hallituksen kokouksen tai avata yhdistyksen kokouksen, mikäli LPKJ on syystä tai toisesta estynyt. Tämän ohella ALPKJ voi hoitaa LPKJ:n hänelle määräämiä tehtäviä kuten esimerkiksi ansiomerkkihakemusten tekemistä tai esimerkiksi lippukunnan edustustilaisuuksia, joissa lippukunnanjohtaja ei pääse paikalle. Tiivistettynä ALPKJ onkin LPKJ:n ”oikea käsi”. Mikäli lippukunnan johtaminen kiinnostaa, mutta suurempi vastuu saa vielä epäröimään, on ALPKJ:n pesti mitä mainioin siihen perehtymistä varten!

Ohjelmajohtajan vastuualueena on partio-ohjelman toteutuminen lippukunnassa. Ohjelmajohtaja onkin varsinaisen ohjelmatoiminnan johtaja ja vastaa esimerkiksi siitä, että KiMen tarjoama toiminta on kaikille ikäkausille laadukasta partio- ja kasvatustoimintaa ikäkausien kasvatustavoitteet huomioiden. Ohjelmajohtajan arki pyöriikin vahvasti ikäkausivastaavien ja ikäkausien johtajien parissa, kun sovitaan millaisia tapahtumia ja millaista ohjelmaa ikäkausille järjestetään. Ohjelmajohtajan vastuulla on myös ohjelmatekijöiden pestaaminen. Tämä ei suinkaan taas tarkoita, että ohjelmajohtajan pitäisi pestata joka ikinen pestissä toimiva kimeläinen, vaan hänen tehtävänä on huolehtia että kaikissa pesteissä olisi tekijä. Itse pestaamisen voi hoitaa joku muu, esimerkiksi ikäkausivastaava tai joku toinen partiojohtaja.

Jos olet kiinnostunut lippukunnan partio-ohjelman suunnittelusta, toimeenpanemisesta ja kehittämisestä on ohjelmajohtajan pesti sinulle juuri oikea pesti!

Pestijohtaja vastaa lippukunnan pestattujen hyvinvoinnista. Voisi melkein sanoa, että pestijohtaja onkin partiossa yrityksen/laitoksen HR-pomon vastine. Käytännössä pestijohtaja pitää huolen siitä, että lippukunnassa on riittävästi vapaaehtoisia pesteihin ja että pestatut voivat pesteissään hyvin. Tämä tapahtuu esimerkiksi varmistamalla, että pestattujen kanssa käydään pestikeskustelu, pestatut käyvät omaan pestiin liittyvän koulutuksen ja että pestatut tietää keneltä he saavat oman pestinsä toteuttamiseen apua ja tukea. Pestijohtaja vastaa usein myös aikuisrekrykampanjoiden läpiviennistä ja vapaaehtoisten kiittämisestä. Konkreettisesti nämä asiat KiMessä näkyvät esimerkiksi johtajakahviloiden järjestämisenä sekä ansiomerkkitoimikunnan johtamisena. Pestin nimestä huolimatta, hieman hämmentäen, pestijohtaja ei kuitenkaan pestaa tekijöitä pesteihin. Se on ohjelmajohtajan tehtävä.

Mikäli lippukunnan vapaaehtoisten motivoiminen, kiittäminen ja ”henkilöstösuunnittelu” ovat lähellä sydäntäsi, olet juuri oikea henkilö pestijohtajaksi!

Alle on listattu pestit, joita yleensä on hoitanut hallituksen jäsen. Näiden pestien tekeminen ei vaadi hallituksen jäsenyyttä, mutta yleisesti ottaen se helpottaa kaikkien näiden pestien tekemistä.

Sihteeri vastaa pitkälti pakollisista kokouspapereista. Eli käytännössä sihteeri pitää huolen, että hallituksen kokouksissa on ennalta kasattu esityslista joka on jaettu hallituksen jäsenille ja kokouksista tehdään pöytäkirjat. Sihteerin toimenkuvan ei kuitenkaan tarvitse rajoittua pelkästään tähän, vaan oman halun ja innokkuuden mukaan sihteeri voi halutessaan myös vastata esimerkiksi nettisivuille tuotetusta materiaalista, jäsenistön tiedottamisesta ja hallituksen muun materiaalin työstämisestä. Sihteerinä toimiminen on KiMessä kehittynyt sille tasolle, että materiaalia on ennestään valmiina jo kattavasti ja homman oppii nopeasti itse tekemällä. Mitään ei siis tarvitse ennestään ’osata’ ja sihteerinä toimiminen on myös oiva pesti yhdistyksen paperiasioista ja johtamisesta oppimiseen!

Viime kädessä yhdistyksen taloudesta vastaa lippukunnanjohtaja, mutta varsinaisessa arjessa yhdistyksen taloutta hoitaa rahastonhoitaja. Rahastonhoitaja huolehtii, että yhdistykselle tulevilla ja yhdistykseltä lähtevillä varoilla on oikea suunta ja tarkoitus. Käytännössä rahastonhoitaja varmistaa, että osallistumismaksut maksetaan ja että lippukunnan hankinnat eivät vie lippukuntaa konkurssiin. Suuri osa rahastonhoitajan arjesta kuluu maksutositteiden sekä tilitapahtumien läpikäymisen, viitenumerojen luomisen ja sähköisen kirjanpidon parissa. Lippukunnan hankinnoista vastaa usein myös rahastonhoitaja hallituksen tuella.

Rahastonhoitajan pesti on oiva tapa harrastaa partiota ja tukea lippukunnan toimintaa, vaikka ei esimerkiksi viikkotoimintaan voi osallistua. Mikäli yhdistyksen raha-asiat kiinnostaa ja numeroiden pyörittely on mielekästä, olet juuri sopiva henkilö rahastonhoitajaksi! Ja vaikka ei olisi mitään aiempaa kokemusta, niin tekevä tyyppi oppii kyllä homman nopeasti ja apua kyllä saa 

Some-vastaavan päävastuuna on lippukunnan näkyvyys somessa. Some-vastaava huolehtii, että KiMe näkyy Somessa ulospäin kohderyhmille esimerkiksi Instagram-postausten muodossa. Some-vastaavan ei missään tapauksessa tarvitse olla jokikisessä tapahtumassa paikalla ottamassa itse kuvat ja luomassa somepostaukset, vaan hän voi esimerkiksi delegoida jonkun paikalla olevan ottamaan kuvat ja miksei luomaan koko postauksen. Tärkein tehtävä on varmistaa, että KiMe näkyy somessa ja tapahtumista kerrotaan muille. Mikäli koet somen yhtä tutuksi kuin omat taskusi ja sinulla olisi mielessä jo seuraavat somepostaukset KiMen IG-tilille, on some-vastaavan tehtävä juuri sinulle! Ja vaikka näin ei olisikaan, niin tekeväkin sen nopeasti oppii ja sitä paitsi somen käyttö on varmasti tulevaisuudessa korostuva taito 🙂 Ja some-vastaavia voi luonnollisesti olla useita, joten jos haluaisitte esimerkiksi kaverin kanssa tulla tekemään somejuttuja KiMelle niin aina vaan parempi! 🙂

SuMe- ja SRK-yhteyshenkilö vastaa yhteydenpidosta kyseisiin sidosryhmiin. Yhteyshenkilön vastuulla on ylläpitää toimivaa informaation välitystä hallituksen/lippukunnan ja sidosryhmän välillä ja toisaalta myös ylläpitää suhteita ko. sidosryhmään.

(SuMe = Suomen Metsänkävijät, SRK = Kirkkonummen suomalainen seurakunta)

Jäsenrekisterinhoitaja vastaa uusien ja lopettaneiden Kuksa-asioista. Aina kun KiMeen haluaa liittyä uusi jäsen on hänen täytettävä jäsenhakemus Kuksassa ja toisaalta jäsenrekisterinhoitajan on se myös hyväksyttävä jotta liittyminen onnistuu. Jäsenrekisterinhoitajan on myös hyväksyttävä jäsenten eroanomukset. Tieto jäsenliikenteestä tuodaan myös hallituksen kokoukseen. Rahastonhoitajan pestin tavoin jäsenrekisterinhoitajan pesti on arvokas ja oiva pesti esimerkiksi sellaiselle kimeläiselle, joka ei kykene viikkotoimintaan osallistumaan mutta haluaa silti harrastaa partiota ja  tukea lippukunnan toimintaa. Pestin hoitaminen tapahtuu käytännössä Kuksassa ja s-postissa eikä näitä tarvitse pestin takia missään tapauksessa päivittäin kytätä. 

WebWelhon käsite on ehkäpä viime vuosina alkanut vakiintumaan sen myötä, kun KiMen nettisivuja on päivitetty ja esimerkiksi Googlen Workspace on otettu käyttöön. Tämän/tällaisen pestin tehtävät vielä hakevat tarkkaa muotoaan, mutta hallituksen työskentely on selvästi helpottunut, kun näistä vastaava henkilö on pestattu. WebWelhon päävastuita ovat olleet:

  • kime.fi -sivun ylläpito eli WordPressin hallinnoiminen
  • Workspace -käyttöoikeuksien hallinnointi etenkin hallituksen jäsenten osalta sekä Workspacen ylläpito
  • Yleinen IT-tuki jäsenille tarvittaessa ja muistuttelu GDPR:n noudattamisesta

Mikäli tietotekniikan puoli kiinnostaa, niin sitä pääsee varmasti tekemään sydämensä kyllyydestä KiMessä! Ja kuten kaikissa muissakin pesteissä, on tämä kyseinen pesti myös hyvä mahdollisuus opetella näitä asioita. Ja WebWelhoja voi luonnollisesti olla useita 🙂

Kaikilla KiMessä toimivilla ikäkausilla on ikäkausivastaava, eli tutummin ikava. Ikavat vastaavat oman ikäkautensa toiminnasta. Ikava tukee ikäkauden muita ryhmänjohtajia, kuten akeloita, sampoja, luotseja johtamalla ikäkausijohtajien viestintää, kommunikaatiota ja toimintaa esim. yhteisissä projekteissa. Ikava on myös linkki kyseisen ikäkauden ja lippukunnan hallituksen välillä. Tärkeintä ikavan pestissä on ikäkauden johtajien sujuvan yhteistoiminnan varmistaminen ja sen myötä koko ikäkauden sujuvan toiminnan mahdollistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa ikavalle vastuusta siitä, että ikäkausijohtajien kommunikaatio pelaa, yhteisiä ideoita jaetaan ja toisaalta käydään myös keskustelua yhdessä ikäkauden toiminnasta ja tapahtumista, toiminnan kehittämisestä ja toimenpiteistä.

KiMessä tarpoja-, samoaja- ja vaeltajavartioilla on luotsit. Luotsin tehtävänä on olla mahdollistamassa partioharrastusta jo hieman varttuneemmille partiolaisille. Luotsin päätehtävä ei täten enää olekaan olla välttämättä jokaikisessä kokouksessa heiluttamassa tahtipuikkoa, vaan luotsi pysyttelee hieman taaempana vartion ’varjossa’. Etenkin tarpojaluotsina toimiminen onkin vähän kuin nuoralla tanssimista: On annettava vartionjohtajien vapaasti kokeilla vartion johtamista ilman aikuisen välitöntä läheisyyttä, mutta toisaalta luotsin tehtävä on myös tarjota tukea sellaisissa tilanteissa, joissa vastuu yksistään nuorelle vartionjohtajalle alkaa käymään liian suureksi. Tällainen tillainen voi olla esimerkiksi tarpojavartion oman retken järjestäminen, jossa luotsi voi auttaa esimerkiksi mahdollisissa kämppävarauksissa ja ruokien hankkimisessa tai vaikka jonkin haastavamman koloaktiviteetin vetäminen. Luotsi on myös tarpojien osalta vastuussa vartion toiminnasta, vaikka ei vartiota aktiivisesti itse johdakaan.

Samoaja- ja vaeltajaluotsin pesti keskittyy vielä enemmän siihen, että luotsi on vartion taustalla pysyttelevä aikuinen tuki, jolta voi kysyä apua niin partio- kuin muissakin asioissa.

Sampo on seikkailijajoukkueen johtaja. Hänen vastuulla on seikkailijajoukkueen toiminta toiminnan suunnittelusta alkaen toiminnan toteuttamiseen asti. Yhdellä seikkailijajoukkueella olisi hyvä olla ainakin kaksi sampoa parijohtajuusperiaatteen mukaisesti.

Akela on sudenpentulauman johtaja. Yhdessä sudenpentulaumassa olisi hyvä olla useampia akeloita, sillä ison sudariryhmän johtaminen käy muuten hyvin haastavaksi ja kuormittavaksi. Yhdessä akelat vastaavat sudenpentulauman toiminnasta alkaen toiminnan suunnittelusta aina toimeenpanoon asti.

KiMessä tarpojavartioilla on samoaja vartionjohtajana ja samoajavartioilla joku vartion samoajista toimii vartionjohtajana. Vartionjohtajan päätehtävä on toteuttaa ja järjestää johdettavalle vartiolle partiotoimintaa esimerkiksi viikkokokousten muodossa. Koko vartion toiminta ei kuitenkaan ole vartionjohtajan vastuulla, vaan vartionjohtajan tukena on luotsi. Parijohtajuusperiaatteen mukaisesti vartionjohtajia olisi hyvä olla vartiossa ainakin kaksi.

SuSe-kisojen johtaja vastaa SuSe-kisojen järjestämisestä. SuSe-kisat on KiMessä tyypillisesti järjestetty ainakin keväisin maalis-huhtikuussa, mutta mikäli intoa riittää voi SuSe-kisat järjestää myös syksylläkin esim. loka-marraskuussa. Kisan johtajan tehtävä on huolehtia kisan toteutumisesta suunnitellulla tavalla. Jälleen tärkein tehtävä onkin kasata ympärille muut tekijät, eli pääasiassa rastipäälliköt, ja ideoida kisa yhdessä tekijöiden kanssa. Tämän jälkeen tarvitsee enää huolehtia, että rastipäälliköille kulkee riittävä informaatio ja että rastipäälliköt (usein tarpoja-VJ:t) saavat rastin valmisteltua rastihenkilöiden kanssa. Kun rastit ovat kunnossa, muita auttavia käsiä riittävästi ja tekijöille välitetty kaikki tarvittava informaatio niin itse kisapäivä sujuu vaivatta!

Raparallin johtaja toimii KiMen perinteisen yön yli -tarpojakisan johtajana. Raparalli järjestetään yleensä syksystä, ja mukaan kutsutaan myös muut lippukunnat. Kisan johtajan tärkein tehtävä on kasata ympärillä innokas tekijöporukka, jonka yhteisellä panoksella saadaan kisan reitti suunniteltua, rastit ideoitua ja tarvittavat yöpymis- ja ruokailujärjestelyt kisaan hoidettua. Kisan johtaja myös kommunikoi tiiviisti rastipäälliköiden kanssa, jotta saadaan varmistettua että rastit järjestyvät sovitusti. Kun tekijöitä on riittävätsti ja tekijät tietävät kisan suunnitelman sujuu itse kisapäivä mallikkaasti!

Kevätretken johtaja vastaa KiMen perinteisen koko lippukunnan kevätretken järjestämisestä. Kevätretki on viime vuosina yritetty sommitella partioviikon loppuhuipentumaksi, mutta luonnollisesti kevätretken voi järjestää muulloinkin keväällä. Retkenjohtajan tärkein tehtävä on kasata ympärilleen ydinporukka, joka suunnittelee retkiohjelman pääpiirteet ja pestaa esim. muonituksesta vastaavat henkilöt. Tämän jälkeen kannattaa alkaa hiljalleen kartoittamaan johtajia, jotka retkelle pääsee.

Retkiohjelmissa on viime vuosina aktiivisesti hyödynnetty esimerkiksi erilaisia SP:n / piirin teemamerkkejä, joiden pohjalta retken nimi ja ohjelma on räätälöity. Kevätretken suunnittelu kannattaa aloittaa pikimmiten viimeistään vuodenvaihteen jälkeen etenkin, jos ajatuksena on järjestää retki muualla kuin Karhukololla kuten perinteisesti on tehty. Retken paikan ja tämän myötä kämpän varaaminen onkin usein retkenjohtajan ensimmäinen ja akuutein tehtävä kevätretkiprojektia käynnisteltäessä. 

Jouluretki on KiMen toinen perintein vuosittainen retki. Jouluretki on järjestetty yleensä marras-joulukuun vaihteessa ja jouluretkelle osallistutaan tarpojista alkaen. Jouluretki on tyypillisesti ollut nuorten järjestämä retki nuorille, eli tälle retkelle ei aikuisia oteta avosylin vastaan 😀 Päävastuu retkestä on vaeltajilla, jotka toimivat vastuujärjestäjinä. Jouluretken johtajan tehtävä onkin aktivoida vaeltajat mukaan porukalla tekemään retkeä ja toisaalta myös kokoontumaan yhteen viettämään aikaa keskenään. Nimikin sen jo sanoo: jouluretken ohjelma on jouluteemaista ja ruoka myös. Ruoka on jouluretkellä tavanomaista retkeä korostuneemmassa roolissa, koska yleensä lauantaina syödään riisipuuroa lounaaksi ja päivällisenä on jouluateria!

Johtajakahvilamestarin tehtävän on fasilitoida sovitut johtajakahvilat. Johtajakahvilamestarin ei siis suinkaan tarvitse itse tilaisuuksia ja ohjelmaa järjestää, vaan tärkein tehtävä onkin saada sovittua päivämäärät ja tilat, joissa johtajakahvilat on tarkoitus järjestää. Itse johtajakahvilan vetäjä voi olla luonnollisesti joku aivan muu lippukunnasta tai sen ulkopuolelta.

Joulukampanjapäällikkö vastaa lippukunnan joulukampanjan läpiviennistä. Päätehtävä on adventtikalenterikampanjan johtaminen:

  • Lippukunnan kalenteritilauksen tekeminen
  • Lippukunnan kalentereiden noutaminen, jakelu ja säilytys
  • Myyjien tsemppaaminen ja johtajien ohjeistaminen kalenterikampanjan raha- ja Kuksa-asioissa
  • Myyntivuorojen tiedustelu ja järjestäminen halukkaille ryhmille
  • Kuksa- ja maksutilityksistä huolehtiminen yhdessä rahastonhoitajan kanssa kampanjan päättymiseen jälkeen
  • Myyjäpalkintojen noutaminen ja jakaminen kampanjan päätteeksi
  • Adventtikalenterien myynnistä tiedottaminen someen

Kuten muisssakin pesteissä, aivan kaikkea ei toki tarvitse yksin tehdä ja delegointi on enemmän kuin sallittua. Tärkeintä onkin, että hommat tulee sovitusti hoidetuksi.

Rempatusta Karhukolosta on syytä pitää huolta, jotta sen käyttökunto pysyisi mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Kämppäemännän/-isännän tehtävä on johtaa muutamasta vaaaehtoisesta koostuvaa isännöintipoolia, jonka avulla ylläpidetään Karhukolon käyttökuntoa. Isännöintipoolin tehtävänä on käydä täyttämässä Karhukolon perustarvikkeiden varastot ja ’tarkistamassa paikat’ käytön jälkeen. Isännöintipoolin tehtävänä on myös ilmoittaa hallitukselle, mikäli kämpällä ilmenee jotain kunnostus-/investointitarpeita toimivuuden parantamista varten. (Tämän pestin täysi jalkauttaminen on vielä käynnissä)

Karhukolon varausvastaava on vastuussa kämpän varauskalenterista. Varausvastaava vahvistaa esimerkiksi nettisivun kautta tulleet varauspyynnöt ja vastailee sähköpostiin tulleisiin tiedusteluihin. Hieman senhetkisestä pestitilanteesta ja sopimuksista riippuen varausvastaava toimii myös yhteyshenkilönä varaajien ja lippukunnan välillä. Varausvastaavan pestiä voi hoitaa myös muun Karhukoloon liittyvän pestin ohella, mikäli niin haluaa.

Karhukolon remonttivastaava vastaa kämpän toistaiseksi keskeneräisen remontin läpiviennistä ja toteuttamisesta. Remonttivastaava vastaa yhdessä hallituksen kanssa, että erilliseltä urakoitsijalta tilatut urakat tehdään sopimuksen mukaan ja lopputulos dokumentoidaan lippukunnalle tiedoksi. Remonttivastaavan vastuulla on myös muut talkootoimina tehdyt toimenpiteet ja niiden läpivienti. Tämä ei suinkaan tarkoita, että remonttivastaavan tarvitsisi itse olla joka kerta tekemässä kaikki, vaan pääasia olisi että remonttivastaava olisi tietoinen kaikista toimenpiteistä, joita kämpälle ollaan tekemässä. Remonttivastaavan päätehtävä onkin löytää ympärilleen innokkaita remppaajia ja löytää yhteinen sävel ja näkemys tekijöiden kanssa, jotta remontissa edettäisiin sovitusti ja suunnitelmallisesti.

Koloemäntä/-isäntä vastaa kolomme Lyanin toimivuudesta ja siisteydestä. Tämän pestin päätehtävät ovat:

  • Siisteyden ylläpito, eli siivousvuorojen nakittaminen ryhmille ja siisteyden valvominen
  • Lyanin avainten hoitaminen, eli avainlistan ja avainoikeuksien päivittäminen
    • Tämän hoitamiseen voi myös nakittaa jonkun muun, joka pystyy pestiä helpommin hoitamaan
  • Jätteiden lajittelu (alkaa vuonna 2022)

Kalustovastaava vastaa lippukunnan kalustosta. Tärkeimpiä tehtäviä ovat:

  • Kalustosta huolehtiminen esim. kalustolainauslomakkeella, jotta KiMen kalusto pysyisi ja löytyisi lippukunnalta jatkossakin
  • Rikkinäisen kaluston korjaaminen / poistaminen käytöstä, mikäli sellaista ilmenee
  • Mahdollisten investointitarpeiden tuominen esiin hallitukselle, jotta esimerkiksi rikkinäistä kalustoa voidaan tarvittaessa uusia